Lost in japanleissön

18.7.2019 Ampersand

Vietin kaksi kesälomaviikkoani Japanissa reissaten. Ennen lähtöä mietin, miten tulisin reagoimaan viesteihin, joista en ymmärrä mitään – en siis puhu japania, saati lue kanji-, hiragana- tai katakana-kirjoitusmerkkejä. Oli mielenkiintoista seurata japanilaisten tapaa mainostaa ja yrittää suomalaisena tulkita viestien sisältöä.

Japani on maana samaan aikaan hyvin vieras, mutta myös niin kodikas. Japanilaiset ihmiset ovat kohteliaita ja huomioivat muut käyttäytymisellään. Tämä käy ilmi esimerkiksi julkisissa kulkuväleissä, joissa matkustajia kehotetaan pitämään kännykät äänettömällä sekä välttämään läppärin käyttöä, sillä näppäimistöstä lähtevä naputus saattaa häiritä muita. Kohteliaisuudesta muistuttavia sekä anteeksipyyntöjä jakavia kylttejä näkee siellä sun täällä: vessoissa kyltit muistuttavat käsienpesun jälkeen kuivaamaan lavuaarin ympäristön, jotta seuraavalla käyttäjällä olisi miellyttävämpää – ja rappukäytävässä kyltti pahoittelee kuvan kera remontista aiheutuvaa häiriötä.

Japanissa ei voi välttyä mainosviesteiltä

Toisin kuin Suomessa, Japanissa ajoteiden varret ovat täynnä mainoksia: beachflageja, mainoskylttejä ja -lippuja. Melun ja valosaasteen määrä on uskomaton varsinkin Tokion ja Sapporon kaltaisissa miljoonakaupungeissa. Keskustoissa rakennusten seinät ovat valtavien mainoskylttien peittämät, ja lisäksi kaduilla pauhaavat musiikkia soittavat, led-valotauluin vuoratut mainosautot. Jos me Suomessa altistumme arviolta tuhansille kaupallisille viesteille päivässä, niin uskaltaisin väittää japanilaisten altistuvan jopa viisinkertaiselle määrälle.

Se täytyy todeta, että japanilaiset osaavat panostaa ulkomainosten ulkonäköön – pienet logoteippaukset ikkunoissa eivät riitä. Kaduilla näkee toinen toistaan hienompia 3D-kylttejä, ja kylttien koosta kilpaillaan naapuriyritysten kanssa – alle 10-metrisellä mainoksella hädin tuskin pärjää. Kun vilkkailla kaduilla parveilee tuhatpäin ihmisiä, niin vain isoimmat, värikkäimmät ja rohkeimmat viestit huomataan. Lähestulkoon jokainen seinäsentti on päällystetty jollakin mainoksella.

Kawaii!

Silmiinpistävä asia japanilaisessa mainonnassa on söpöyden määrä! Japanilaiset eivät havaintojeni mukaan pidä kovinkaan realistisista mainoskuvista, vaan söpöys on se, mikä myy! Mietin, miten vanhemmat ihmiset suhtautuvat kuin lapsille suunnattuun mainontaan, mutta kaitpa he ovat tottuneet ja kasvaneet siihen. Itselleni suurin osa söpöistä mainoksista aiheutti ristiriidan: söpöllä anime-hahmolla saatettiin mainostaa hyvinkin vakavaa asiaa.

Söpöys toimii myös pakkaussuunnittelussa, mutta toisaalta pakkaukset olivat hyvinkin pelkistettyjä. Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa skandinaavisuus, jota japanilaiset rakastavat. Ruokakaupassa (sekä ravintolassa!) meni usein sormi suuhun, kun kaikki oli niin erilaista kuin koto-Suomessa.

Söpöyden lisäksi outo huumori ja sekopäinen meininki – etenkin tv-mainoksissa – sekä kauniit naiset myyvät. Vaikka japanilaiset eivät ole mestareita puhumaan englantia, silti useiden mainosten tai lehtiartikkeleiden otsikko saattaa olla englanniksi.

Mikäli mielit Japanin markkinoille, niin kehottaisin tutustumaan tarkasti heidän tapaansa mainostaa. Se nimittäin poikkeaa hyvin paljon siitä, mihin me olemme Suomessa tottuneet.

 

Teksti: Marjo-Riitta Hautala

Kirjoittaja on Ampersandin Art Director, joka on ostanut Japanin-matkansa jälkeen pelkästään söpöjä, pinkkejä vaatteita.

Contact

Sähköposti

etunimi@ampersand.fi

Puhelin

+358 40 835 3111

Osoite

Vesijärvenkatu 15, 15140 Lahti

Contact