Elämme vilkkainta pikkujouluaikaa, jolloin henkilöstä riippuen oma sosiaalinen elämä on juhlakäyttäytymisen perusteella joko nosteessa tai vaikeuksissa. Varmaa on, että pikkujoulut ovat tarinankerronnan kultakautta, jossa tosiasiat jäävät helposti väritettyjen kertomusten varjoon. Onko oma tarinasi faktaa vai fiktiota?
Brändäys ei ole vain markkinointiviestintätoimistojen tai julkkisten yksinoikeus, sillä nykyään tavallisiakin ihmisiä kannustetaan oman henkilöbrändin kasvattamiseen. Brändi on mielikuva, jonka tuote tai palvelu herättää kuluttajissa. Samalla logiikalla henkilöbrändi on ulkopuolisten ihmisten muodostama mielleyhtymä tietyn henkilön taidoista ja persoonasta.
Henkilöbrändiä rakentaessa kannattaa miettiä, mikä tekee juuri minusta mielenkiintoisen muiden silmissä. Vahvassa henkilöbrändissä oma asiantuntemus, kiinnostavuus ja erottuvuustekijät hiotaan lyhyiksi hissipuheiksi, joita kerrotaan kaikille halukkaille: potentiaaliselle pomolle, kollegoille ja uusille tuttavuuksille.
Työhaastatteluissa ja verkostoitumistapahtumissa hissipuheet ovat jo arkipäivää, ja työntekijöiden odotetaan osaavan tiivistää omat ja työpaikkansa kilpailuedut pariin lauseeseen. Henkilöön kytkeytyvät mainoslauseet voivat aluksi tuntua vierailta, mutta todennäköisesti törmäät niihin lähes päivittäin.
Markkinointipuhetta kuulee kaikkialla, ja sen skaala vaihtelee aidosta suosittelusta vaikuttavaan manipulointiin. Parhaat viestit toimivat alitajuisesti ja saavat asenteesi muuttumaan myönteiseksi, vaikka et sitä tietoisesti huomaisi.
Totta toinen puoli
Vahva brändi on elävä organismi, joka kestää aikaa, mutta mukautuu muutoksiin. Brändiä voi ohjata ja vahvistaa, mutta sitä ei voi koskaan kokonaan hallita. Yksi asenteellinen somepostaus tai suljettujen ovien takana tehty hämärä diili voivat romahduttaa maineen yhdessä yössä, niin yritykseltä kuin henkilöltäkin.
Henkilöbrändäyksessä on riskinsä, mutta sitä kannattaa silti tehdä. Jos oma mainetyö on vielä alkutekijöissään ja henkilöbrändäys tuntuu haastavalta, niin kannattaa piipahtaa illalla paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Ei varmasti mene kauaa, kun ensimmäiset innokkaat tulevat jo esittämään sinulle omat hissipuheensa.
Parhaat brändääjät voikin löytää neuvotteluhuoneiden sijaan baaritiskiltä. Missä muualla kuulisit yhtä lyhyitä ja ytimekkäitä mainospuheita, henkilön erinomaisuuden timanttisesti kiteyttäviä puheenvuoroja tai eläväistä tarinankerrontaa, jossa on totta vain toinen puoli? Vahvasti väritetyistä tarinoista voi ottaa opikseen ja miettiä, miten muut ovat omat kertomuksensa rakentaneet. Parhaat tarinat jäävät elämään vielä vuosienkin jälkeen.
Valkovenäläinen oli oman nuoruuteni trendijuoma, ja siihen liittyy myös eräs henkilöbrändäyksen tarina, joka on jäänyt elävästi mieleeni. Kun yritin vaivihkaa irtautua eräästä satunnaisesta tuttavuudesta, sanoin meneväni baaritiskille hakemaan valkovenäläistä. Seuralaiseni vastaus: ”Minä olen valkoinen, ja melkein venäläinen!” Siinäpä varsinainen henkilöbrändi. Sutkautus ei tuottanut toivottua lopputulosta, mutta terveisiä vaan kyseiselle tyypille. Itseironia on yksi huumoriin nojaavan brändinrakennuksen parhaista puolista.
Teksti: Hanna Piiparinen
Kirjoittaja on Ampersandin copywriter, joka pitää pikkujouluista ja hyvistä tarinoista.